Unelmakodin tilasuunnittelu oli rubikin kuution ratkaisemista
Jos on itse opiskellut arkkitehtuuria, tulee varmasti asettaneeksi riman unelmiensa talolle tavallistakin korkeammalle. Näin kävi Porin Asuntomessukohteen rakennuttajalle Tuomas Rouhikolle, jolle oli kertynyt pöytälaatikkoon lukuisia suunnitelmia 6-henkisen perheen tulevasta kodista. Tampereen teknillisellä yliopistolla hän törmäsi SAFA-tutkintoaan viimeistelevään Marko Raiskiin, jonka lahjat ja kunnianhimo tekivät lähtemättömän vaikutuksen. Kun tuli oikea hetki tehdä Rouhikon perheen asuntounelmasta totta, Raiskin yhteystiedot olivat vielä tallessa.
Marko Raiski, millaisesta tehtävänannosta syntyi talo Haltiatar?
”Tuomaksen toive oli perusteellisesti pohdittu, ja reunaehdot olivat selvät. Tulevalta asuntomessualueelta oli varattu 750 neliön tontti, jolle kuusihenkinen perhe toivoi arjessa toimivaa ja muotokieleltään kaunista taloa, jonka yhteydessä on työstudio omalla sisäänkäynnillä. ”
Mikä on Haltiattaren kantava ajatus?
”Erilaisten toimintojen yhdistäminen. Saman katon alla tulisi pystyä asumaan ja tekemään työtä, ja toisaalta hoitaa sujuvasti arjen pyöritys ja nauttia elämästä. Työt on helppo rajata työstudioon, ja arjen kahtiajakokin oli lopulta selvä: äänet ja lika jäävät alakertaan, ja yläkerta on pyhitetty rauhoittumiselle. Esimerkiksi lasten temmellyskenttä ja kodinhoitohuone koneineen on sijoitettu alakertaan.
Toisin kuin sisustuslehdet maalailevat, tilan ei tarvitse olla korkea ja valkoinen ollakseen viihtyisä. Omaan silmääni toimii melkeinpä päinvastainen: tummat ja matalat tilat luovat tunnelmaa. Haltiattaressa on korkeaa tilaa, mutta puu sisämateriaalina tuo lämpöä ja pehmeyttä. Toimiva akustiikka vahvistaa rauhallisuuden tunnetta.”
Mitkä periaatteet ohjasivat tilankäytön suunnittelua?
”Kuuden huoneen, työstudion ja avarien yhteistilojen sijoittaminen 200 neliöön oli kuin rubiikin kuution ratkaisemista. Haltiatar on kiinni katurajassa, joten olohuone ja makuuhuoneet sijoitettiin rauhallisen pihan puolelle. Isot ikkunat sijaitsevat kylmään ilmansuuntaan, joten talo on valoisa olematta paahteinen. Sauna sijoitettiin erilliseen piharakennukseen, sillä talon alakerran tilat ovat jatkuvassa käytössä, sauna ei.
Haltiatar on sarja tiloja, jolloin neliöitä ei mene hukkaan käytävissä ja siirtymissä tiloista toiseen. Valmiista talosta voi sanoa, ettei toiminnallisuuden tai viihtyisyyden takia olisi tarvittu neliötäkään lisää. Joku viisampi sanoi joskus osuvasti, että yli 200 neliöinen pientalo on huonoa suunnittelua. Jos minulta pyydetään satojen neliöiden kokoista edustustaloa, kysyn tilaajalta tarvitseeko hän oikeasti niin paljon tilaa.”
Haltiattaren väliovet ovat liukuvia Liune-ovia. Miten päädyit ratkaisuun?
”Jos heittäydytään filosofisiksi, niin mihin rakennuksissa ylipäänsä tarvitaan väliovia? Ei ole mitään perustelua laittaa makuuhuoneeseen kääntyvää ovea, jos se on kiinni kaksi kertaa vuodessa. Liune tuo tarvittaessa suojaa valolta ja ääniltä ja liukuu piiloon silloin, kun sitä ei tarvita.
Liune myös mahdollisti neliöiden tehokkaan käytön. Liukuvien ovien ansiosta neliöitä ei jää hukkaan kääntyvien ovilehtien taakse. Alakerran huoneet on suunniteltu huonetilan määritelmän täyttäviksi, ja niiden toteutus olisi ollut ongelmallista ilman liukuvia väliovia. Avaamalla ovet muodostuu yhtenäinen tila, sulkemalla ovet rajautuu kolme erillistä huonetta.”
Mistä Haltiattaren voi tunnistaa Markon Raiskin työksi?
”Yleisesti yksiaineisuus viehättää, kuitenkin kohteessa voitaisiin käyttää termiä kaksiaineinen. Sisäisten toimintojen kahtiajako ilmentyy voimakkaasti sisä- ja ulkopintojen materiaalivalinnoissa. Haltiattaressa rauhoittavien tilojen materiaalina on puu, jota on sisällä lattiasta kattoon. Kyseessä on tietysti makuasia, mutta minun ja rakentajaperheen silmään puu on kaunis sellaiseen, se ei kaipaa mitään keksittyä koristelua. Talon ei ole tarkoituskaan välttämättä miellyttää jokaista messuilla kävijää, vaan se on rakennuttajaperheen unelma.”
Lue lisää aistiesteettömyydestä
Marko Raiski
- Tamperelainen arkkitehti SAFA suunnittelee toimitilarakennuksia, asuinrakennuksia ja korjauskohteita.
- Viehättyy yksiaineisuudesta, jossa rakentaminen perustuu yhden vallitsevan materiaalin monipuoliseen hyödyntämiseen.
- On kehittänyt kelluvan lautan kokeilukonseptia, jossa tutki muotoon taivutetun kotimaisen massiivipuun soveltuvuutta kelluvan lautan toteuttamisessa.
- marko.raiski@arkkitehtistudio.fi,0407175520